Lannepiston eli lumbaalipunktion jälkeinen päänsärky (postspinaalipäänsärky) on hankala toimenpiteen jälkeinen komplikaatio, joka johtuu lannepistokanava-aukon läpi tihkuvasta selkäydinnesteestä ympäröiviin kudoksiin, jolloin selkäydinnestetilan paine laskee ja potilaan aivokalvot venyttyvät asennonmuutosten yhteydessä. Särky pahenee istumaan noustessa tai pystyasennossa, tuntuu otsalla tai silmien takana ja siihen voi liittyä pahoinvointia, ääni- tai valoyliherkkyyttä tai niskajäykkyyttä. Aivo-selkäydinnesteen vuoto saattaa aiheuttaa myös kuulo- ja näköhäiriöitä. Ilman hoitoa päänsärky voi kestää jopa pari viikkoa. Mikäli vuodelepo, nesteytys ja suun kautta otettavat särkylääkkeet eivät auta, voidaan potilaalle tehdä veripaikkaus lannepistoalueelle. Veripaikkaa varten anestesialääkäri ruiskuttaa epiduraalitilaan potilaan omaa verta. Tuolloin epiduraalitilaan muodostuva paine ja hyytymä helpottavat oireita. Lannepiston jälkeen 48 tunnin kuluessa pistetty veripaikka antaa avun jopa 90 %:lle potilaista.
Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuslaitoksen vuosien 2010 – 2020 tilastojen mukaan Suomessa tehtiin keskimäärin noin 4927 lumbaalipunktiota vuodessa. Tutkimusartikkeleissa esitettyjen ilmaantuvuuslukujen perusteella arvioiden vuosittain 1182 potilasta voi saada lumbaalipunktion jälkeisen päänsäryn. Kun nämä toimenpiteet tehdään Injeq IQ-TipR laitteistolla päänsäryn esiintyvyys voi laskea jopa kuuteen prosenttiin (6 %), jolloin voimme välttää keskimäärin 886 ylimääräistä lumbaalipunktion jälkeistä päänsärkykomplikaatiota vuodessa.
Lannepistotoimenpiteen keskihinta Suomen yliopistosairaaloissa on 435 euroa. Toimenpiteen suoritus Injeq IQ-TipR laitteistolla tuo lisäkulua noin 70 euroa eli hinnaksi muodostuu 505 euroa. Veripaikkatoimenpiteen kustannus on keskimäärin 532 euroa. Yhteiskunnalle hoitopäivä sairaalassa maksaa 688 euroa ja sairauspäivä noin 350 euroa. Osa päänsärkykomplikaation saaneista potilaista tarvitsee toistetusti veripaikkatoimenpiteen tilan hoitamiseksi, ja tästäkin toimenpiteestä toipuminen vie aikaa.
Laskelma kustannuksista Suomen yliopistosairaaloissa. Taulukossa kustannukset euroina.
| Helsinki | Tampere | Turku | Kuopio | Oulu | Ka | Per vuosi | Ero | ||
| LP perinteisellä neulalla | 327 | 515 | 580 | 319 | 435 | 2144477 | |||
| LP IQ-Tip älyneulalla | 397 | 585 | 650 | 389 | 505 | 2489367 | 344890 | ||
| Epiduraaliveripaikka | 594 | 550 | 580 | 164 | 776 | 533 | 629 770 | ||
| Hoitopäivä sairaalassa | 688 | 688 | 813 216 | ||||||
| Sairauslomapäivä | 350 | 413 700 |
Yhteensä lumbaalipunktioita/vuosi 4927
Yht. päänsärkytoimenpiteitä/vuosi 1182
Näiden lukujen perusteella lannepistot maksavat Suomessa noin 2,1 MEUR. Jos laskemme, että lannepisto Injeq IQ-TipR laitteistolla maksaa 70 euroa ja lisätään vielä tämäkin vajaa 400 000 euroa kustannuksiin, silti nykykustannukset laskevat, kun komplikaatiot vähenevät huomattavasti. Laskennallisesti pelkästään päänsärkytapaukset vähentyisivät 1182 tapauksesta 296 tapaukseen.
Tällaisessa hyvin karkeassa laskelmassa jää huomiotta potilaan kokemus. Päänsärystä pitäisi aina myös informoida toimenpiteen tehnyttä lääkäriä, mutta koska hoito voidaan tehdä eri sairaalassa, tieto ei aina tavoita häntä. Usein päänsäryn saaneet kertovat, että epämiellyttävät kivut tulivat yllätyksenä, eikä niihin edes osannut heti hakea apua. Ehkä vielä ikävämpää potilaan kannalta on se, jos lannepistotoimenpiteeseen ryhtymistä vältellään tai pitkitetään komplikaatioiden pelon takia sellaisissa tilanteissa, kun se oikeaan ja nopeaan diagnoosiin ja hoitoon pääsyn kannalta olisi ehdottoman tärkeää. Nuorille lääkäreille teknologian käyttöönotto on luontevaa, ja he ovat tottuneita hyödyntämään uusia kliinisen työn apuvälineitä. Kun käytössä on Injeq IQ-TipR laite, voi lannepiston tehdä heti jo ensiavun päivystävä lääkäri, eikä paikalle tarvitse kutsua anestesiologia. Näin voidaan lyhentää hoitoketjuja, parannetaan hoidon laatua ja säästetään aikaa sekä rahaa. Joskus myös ihmishenkiä, kun lapsen aivokalvontulehdus todetaan ajoissa.
Sairaalat kehittävät ja seuraavat jatkuvasti omia haittatapahtumarekistereitään, joiden perusteella pyritään parantamaan toiminnan turvallisuutta ja tehokkuutta. Vähentämällä komplikaatioita ja kohdentamalla oikeat hoitotoimet ja hoitomenetelmät saadaan hoitovaikuttavuus kasvamaan – siis hoidetaan potilaita paremmin ja käytetään resursseja tehokkaammin sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Potilashoidon vaikuttavuus on nimetty keskeiseksi osaksi yliopistosairaaloiden strategiaa.
Laskelmat perustuvat seuraaviin artikkeleihin:
Arevalo‐Rodriguez, I., et al. (2017). Needle gauge and tip designs for preventing post‐dural puncture headache (PDPH). Cochrane Database of Systematic Reviews, (4). This research article shows 24% incidence of PDPH when a lumbar puncture is done using 22G needle.
Långström, S., et al. (2022). Bioimpedance spinal needle provides high success and low complication rate in lumbar punctures of pediatric patients with acute lymphoblastic leukemia. Scientific Reports, 12(1), 6799. This research article shows 6% PDPH incidence when lumbar puncture is done using 22G needle IQ-Tip system.
